Hagalundin kartanon tuulimylly Otsonkalliolla

Kirjoittanut Irene Jelin (c) 2025.

 

Kvarnberget - Björnberget - Otsonkallio

Otsonkalliona tunnetun asuinalueen nimi oli ennen Tapiolan puutarhakaupungin suunnittelun ja rakentamisen alkamista 1950-luvun alkuvuosina Kvarnberget, myllykallio, mikä viittaa kallion aiempaan käyttöön ja taloudelliseen merkitykseen sen omistaneelle Hagalundin kartanolle. Otsonkalliolla sijaitsi sekä arkistotietojen että ruotsalaisen taidemaalari Axel Gustaf Herzbergin vuonna 1863 Hagalundin maisemista maalaaman öljyväriteoksen perusteella isokokoinen, ns. mamsellituulimylly, jossa saatettiin jauhaa viljaa jopa kahdella myllynkiviparilla. Mitään näkyviä merkkejä tuulimyllystä ei ole enää vuosikymmeniin voitu kalliolla havaita, mutta kallion korkeimmalla kohdalla seisovan lipputangon sanotaan sijaitsevan juuri entisen tuulimyllyn paikalla. Hagalundin kartanon ja samalla tuulimyllyn rakennuttajana pidetään Clas Johan von Numersia (1774-1856) ja tuulimyllyn valmistumisvuotena joko vuotta 1821 tai 1822. Maanmittauslaitoksen vanhoissa kartoissa vuodelta 1872 ja vielä vuodelta 1909 voidaan tuulimylly nähdä silloisella Kvarnberget-kalliolla, mutta tämän jälkeen mitään varmana pidettävää tietoa tuulimyllystä nykyisellä Otsonkalliolla ei toistaiseksi ole löytynyt.

 

Kesällä 2023…

Lisätietojen hankkimiseksi kutsuin kesällä 2023 koolle asiantuntijatyöryhmän pohdiskelemaan ensinnäkin sitä, millä tavoin olisi mahdollista siirtää takaisin Otsonkalliolle tienvarressa Otsolahdentie 12-14 kohdalla maahan osittain hautautuneet suuret kivenlohkareet, joita oli syytä pitää tuulimyllyn yhden kadonneen myllynkiven palasina että käynnistää tarkempi perehtyminen itse tuulimyllyn vaiheisiin. Keskeiset tutkimuskysymykset kuuluivat, milloin ja miksi ja miten on tuulimylly ja nyt ”löydetty” myllynkivi aikanaan Otsonkalliolta poistettu?

Eli myllynkivihankkeeksi 12.9.2023 kokouksessamme nimeämäni hanke on itseasiassa paikallishistoriaan liittyvä tutkimushanke, jonka ensimmäinen osuus, myllynkiven kuuden osan kuljettaminen Otsonkalliolle huhtikuusssa 2025 ja niiden koostaminen yhdeksi myllynkivimuodostelmaksi on onnistuneesti saatu suoritetuksi ja ”uusmyllynkivi” nähtävissä kalliolla, lähellä entisen tuulimyllyn paikkaa. Tästä mittavasta urakasta vastasi Otsonkallio 3 taloyhtiön hallituksen valtuuttamana työryhmämme jäsen arkkitehti Olavi Montin.

 

Asiantuntijoita ja tutkimustyötä

Toinen osuus, tutkimuksellinen paneutuminen tuulimyllyn vaiheisiin, jotta em. tutkimuskysymyksiin saataisiin vastaukset, aloitettiin sekin jo kesällä 2023, mutta koska kyse on aikaa vievästä arkistotyöstä osittain keskenään hyvinkin ristiriitaisten tietolähteiden äärellä, on se osuus vielä työn alla. Myllynkivihankkeen parissa on parin vuoden aikana ahkeroitu monellakin tapaa. Olemme kokoontuneet useampaan kertaan päivittämään tilannetta ja uusia tietoja ja sen lisäksi välittäneet toisillemme tietoja sähköpostitse.

Intendentti Tryggve Gestrin ja yhteisömanageri Kirsi Ojala Espoon kaupunginmuseosta ovat jakaneet museoalan ammatillista tietouttaan, Jussi Laine, Tapiolan Kilta ry:n hallituksesta, on esittänyt oivaltavia näkemyksiä hankkeesta suhteessa Tapiolan alueen muuhun kulttuuri- ja ympäristötyöhön, FM Jarmo Koistisen luonnontieteilijän tarkkuus ja Otsonkallion historian tuntemus ovat olleet keskeisiä hankkeen eteenpäin viemisessä ja luonnollisesti Hagalundin kartanon nykyisen isännän, arkkitehti Rikhard Grahnin asiantuntemus koskien kartanon ja tuulimyllyn yhteistä historiaa on ollut korvaamatonta. Ja varsin oleellinen osuus on ollut arkkitehti Kirsti Hornin, Suomen tuulimyllyjen historiaan ja toimintaan perehtyneen asiantuntijan näkemyksillä, joiden mukaan Otsonkalliolla sijainneen mamsellimyllyn myllynkivet olisi melkoisella varmuudella aikanaan valmistettu nimenomaan Porin läheltä saatavasta Luvian/Säkylän hiekkakivestä, ja että tuulimyllyssä olikin ollut kahden myllynkiven sijasta peräti neljä kiveä eli siis kaksi erillistä myllynkiviparia! Niinpä ”kateissa” on vielä kaksi myllynkiveä, koska yksi säilynyt kokonainen kivi on Hagalundin kartanon omistuksessa.

 

Mennyt aika läheinen…

Espoossa on arkistotietojen perusteella menneinä muutamana satana vuotena rakennettu tuulimylly vain neljän kartanon yhteyteen, ja Hagalundin kartanon tuulimylly oli yksi niistä. Tuulimyllyt ovat aikanaan olleet aikakauden tuotantotaloudessa olennainen osa, joten niiden käyttö oli yleistä vielä 1800-luvulla aina 1900-luvun alkuun asti. Itse asiassa tuulimyllyä voidaan pitää oivallisena esimerkkinä ympäristöystävällisestä ns. ”uusiutuvan energian” hyödyntämisestä sekä ihmisen ja luonnon välisestä harmonisesta ”yhteiselosta.” Tuulimylly ei rakennelmana riko maisemaa vaan sopeutuu siihen kuin osana kallioista metsää ja peltoaukeaa.

Miksi sitten oli tärkeää saada palautetuksi Otsonkalliolle siellä aikanaan sijainneen tuulimyllyn yksi myllynkivi? Koska kulttuurimuistomerkit välittävät eteenpäin tietoutta ja ymmärrystä menneiden aikojen elämänmenosta, niillä voi olla jotain opetettavaakin meille. Esimerkiksi siitä, miten ihmiset ovat aina ja kaikkialla nähneet paljon vaivaa rakentaakseen jokapäiväisestä elämästään mahdollisimman hyvää. Muistomerkkinä tuulimyllyn myllynkivi Otsonkalliolla linkittää meidät näkyvällä tavalla asuinkalliomme historiaan, täällä on ihminen ollut ja toiminut jo paljon ennen Otsonkalliolle 1955 uusiin moderneihin asuinrakennuksiin muuttaneita perheitä! Muistomerkin kautta avautuu meille myös laajemminkin Es- poon rannikkoseuduilla tuulimyllyjen aikakaudella asuneiden ihmisten elämänmeno ja luontosuhde.

Ja mitä kaikkea muistomerkki voikaan kertoa meille myös myllynkivien tekijöistä, kivenhakkaajista ja painavien myllynkivien kuljettajista hevosvetoisilla kulkuneuvoillaan satoja kilometrejä paikkakunnalta toiselle? Muistomerkin äärellä voi pohdiskella syvällisempiäkin kysymyksiä kuten sitä, miten ylipäätään kokee oman elämänsä suhteessa johonkin jo vanhentuneena pitämäänsä ilmiöön tai arvomaailmaan. Muistomerkit ovat meille linkkejä menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä.

 

Kirjoittaja on filosofian maisteri ja opettaja sekä kulttuurintutkija, joka on asunut Otsonkalliolla vaihtelevasti 1960-luvulta alkaen. Tutkimushanke tuulimyllyn vaiheista Otsonkalliolla jatkuu, ja mielipiteitä ja muisteloita tuulimyllystä voi lähettää osoitteeseen: irene.jelin@gmail.com. Kirjoituksen Copyright Irene Jelin.