Hieman Tapiolan käsitteistä

Tämän sivuston päätarkoituksena on esitellä Tapiolan Puutarhakaupungin historiaa ja nykyisyyttä. Koska Tapiolaan liittyvillä käsitteillä ja termeillä voi olla hieman erilainen ymmärräys eri ihmisten mielessä, on alla pyritty tarkentamaan muutamia keskeisimpiä. Nämä voivat herättää lukijassa erilaisia näkemyksiä eikä tässä esitetyt ole tarkoitettu absoluuttisiksi totuuksiksi. Se jääköön Tapiolan historian kirjoittajien ammattilaisten tehtäväksi. 

Tapiolan Puutarhakaupunki - Tapiola Garden City

Se alue, jonka Asuntosäätiö rakennutti eli kaupunginosittain Itäinen lähiö, Keskusta "City", Läntinen lähiö, Pohjoinen lähiö, Itäranta ja Suvikumpu. Esimerkiksi Hakalehto, eteläinen Tapiola ja Länsiranta eivät kuulu alkuperäiseen Asuntosäätiön Puutarhakaupunkiin.

Alla Heikki von Hertzenin ja Paul D. Spreiregenin kirjasta "Building a New Town - Finland´s new garden city Tapiola" kuva sivulta 116. Kuvassa näkyy myös Puutarhakaupungin isommat ja pienemmät aluekeskukset.

" ´Never more than 250 yards from your doorstep to the nearest shops.´ This map illustrates how this principle has been worked out in the planning of Tapiola. The smallest circles (subcenters) have a radius of 250 yards. As can be seen, these circles cover practically all the inhabited areas of Tapiola. From many places the consumer can reach several centers ´within the parambulator distance.´ The system is completed by village and neighborhood centers with a radius of 330 yards. The biggest circle (the Town Center) shows the maximum walking distance of 380 yards from the Central Tower."

 

Tapiola ja Pohjois-Tapiola

Yleisimmin käytetty nimitys alueesta, johon Asuntosäätiön Puutarhakaupunkikin sisältyy. Tapiola on myös Espoon kaupungin hallinnollisen alueen, kaupunginosan, nimi, josta pohjoiseen on Pohjois-Tapiola. Puutarhakaupungin eteläpuoliset Hakalehto, Länsiranta ja nykyinen Tuulimäki kuuluvat Tapiolan kaupunginosaan., samoin Tapiolan urheilupuisto. Pohjois-Tapiolan alue ulottuu Etelä-Laajalahteen saakka sekä Kehä I:n reunaan Otaniemen suunnassa. 

 

Tapiolan keskusta

Tapiolalla on käsitteistönä ollut kolme keskustaa. Ensimmäinen, aivan rakentamisen alussa muodostunut oli se, jota alueella 1950- ja 60-luvulla asuneet kutsuvat vanhaksi keskustaksi. Se sijaitsi Itäisessä lähiössä Mäntyviidan varrella, johon Puutarhakaupungin alussa sijoittuivat keskeiset palvelut kuten pankki ja posti. Nyt katu on saanut mainetta "ravintolakatuna".

Tapiolan uusi keskusta, tai "City" kuten sitä Asuntosäätiö kuvaili tiedotteissaan, valmistui 1960-luvun alussa maamerkkinään Tapiolan keskustorni. Aivan tämän juureen rakennettiin Tapiontorin liikerakennukset "hevosenkengän" muotoon ja vielä 1968 valmistunut Suomen ensimmäinen kauppiastavaratalo Heikintori. Tätä kutsuttiin siis Tapiolan uudeksi keskustaksi erotuksena vanhasta keskustasta - oli "vanha kedeka" ja "uusi kedeka". 

Kun tänä päivänä ihmiset puhuvat Tapiolan keskustasta, tarkoitetaan sillä sitä kauppakeskusta ja asuinkortteleita, jotka on rakennettu ja jota vielä rakennetaan Tapiolan metroaseman päällisille alueille. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin edellä mainittu Tapiolan uusi keskusta vaan jotain uudempaa. 

 

Tapiolan uudisrakentamisesta

Tapiolan uusimman, metroaseman päälle rakennettavan keskusta-alueen suuret rakennusmassat ovat saaneet kaiken mukanaan tuomansa mukavan lisäksi myös paljon kritiikkiä. Samoin ovat monet olleet huolissaan Keilaniemen rakentamisen ja sinne kaavoitettujen erittäin korkeiden tornitalojen, Tapiolan ja Otaniemen väliin jäävän Maarinsolmun rakentamisprojektin ja sekä ns. Steniuksen tontille Merituulentien varteen sijoitettavien uusien rakennusten vaikutuksesta Tapiolaan yleiskuvaan. On väitetty Tapiolan tuhoutuneen tai häivnneen. Oltiin näistä rakennus- ja kehityshankkeista mitä mieltä tahansa, totuus on kuitenkin, että varsinaisen Asuntosäätiön Puutarhakaupungin alueella on muutoksia tehty varsin maltillisesti. Toistaiseksi. Toivottavasti tilanne pysyy samanlaisena tulevinakin vuosikymmeninä.