Asuntosäätiön rakennuttaman Tapiolan puutarhakaupungin peruskiven muurauksen 70-vuotisjuhla ja KAMU Espoon kaupunginmuseon infokyltin julkistamistilaisuus tiistaina 5.9.2023 Mäntytornin edustalla, Mäntyviita 4, Kino Tapiolan vieressä, klo 16-17.
Tilaisuuden ohjelma tästä linkistä Taoiolan Killan sivuilta.
Aiemmin... Tapiolan puutarhakaupungin peruskivi muurattiin 5.9.1953 itäisen lähiön alueelle. Sen tarkka sijainti on ollut hieman hukassa. Vuonna 2023 löytyi Asuntosäätiön hallituksen pöytäkirjoista kirjaus peruskiven muurauksesta. Alla kuva pöytäkirjasta nro 29, 11.9.1953.
Ennen em. pöytäkirjan löytymistä, varmistui peruskiven sijaintipaikka vanhojen valokuvien perusteella...
Pieni tutkielma Tapiolan peruskiven muurauspaikan selvittämiseksi
Jorma Kajaste
08.10.2019
1) Tilanne 5.9.1953 mennessä
Väestöliitto hankki Hagalundin kartanolta perustettavan uuden organisaation, Asuntosäätiön, omistukseen tulevan Tapiolan puutarhakaupungin maita 31.1.1951[i]. Asuntosäätiön hallitukselle raportoitiin 28.11.1951, että alueen ensimmäisen rakennusvaiheen kadut ja torit on merkitty maastoon. 1.12.1951 suoritetun hallituksen katselmuksen jälkeen katsotaan Tapiolan rakentamisen alkaneen[ii]. Varsinainen asuntotuotanto alkoi Asuntosäätiön hallituksen päättäessä 2.7.1953, että ensimmäisen rakennusvaiheen maaston ja puuston suojelemista tarkoittaviin toimenpiteisiin ryhdytään heti, kun urakoitsijoista on päätetty ja heidän kanssaan asiasta neuvoteltu. Kaadettavien puiden leimaus hoidettiin arkkitehtien antamien ohjeiden mukaan Asuntosäätiön ja urakoitsijoiden edustajien läsnä ollessa[iii]. 30.7.1953 päätettiin, että kaukolämpö-kanavaverkosto rakennetaan Asuntosäätiön oman rakennusorganisaation avulla ja pyritään saamaan valmiiksi lokakuussa 1953[iv]. Rakennettavan puutarhakaupungin peruskiven muuraus järjestettiin lauantaina 5.9.1953. Kutsussa käytettiin vielä nimeä ”Hagalundin puutarhakaupunki”[v]. Nimikilpailussa voittanutta ”Tapiola” –nimeä käytettiin ensimmäisen kerran Tapiolan keskustaa koskevan suunnittelukilpailun kutsussa 21.11.1953[vi]
Itäisen lähiön lämpökeskuksen ja kaukolämpöverkoston rakennustyöt aloitettiin elokuussa 1953 ja ne valmistuivat niin, että ensimmäisen rakennusvaiheen kaukolämmitys voitiin aloittaa 28.12.1953[vii]. Eräs vaikeimmista yksityiskohdista rakentamisessa oli sopivien maanalaisten kaukolämpökanavien suunnitteleminen[viii]. Ratkaisussa putkisto sijoitettiin niitä ympäröivään betoniseen kouruun kuten kuvassa Liitteessä 2[ix]. Kuvatun kaltainen suojakouru on todennäköisesti valettu myös Mäntyviidalle peruskiven muurauskohdan päälle. Paikalla tehtiin laajamittaiset putkiston kunnostustyöt muutama vuosi sitten, joista todennäköisesti olisi saatavissa kuvamateriaalia Fortumilta tai työn suorittaneelta urakoitsijalta.
Ensimmäisenä valmistuivat Pihkapolun ja Mäntyviidan omakotitalot jo vuonna 1953 sekä vuoden 1954 aikana, myös Pihkapolun rivitalo. Tarkkaa rakennustöiden alkamis- ja loppumisajankohtaa kunkin kerrostalon osalta ei ole löytynyt käytettävissä olevasta arkistoaineistosta, mutta tämä tieto saataneen aikanaan Asuntosäätiön arkistojen tullessa järjestetyksi ja tutkijoiden käyttöön. On todennäköistä, että ainakin Mäntytornin rakentaminen päästiin aloittamaan aivan ensimmäisten joukossa sen urakkatarjouksen tultua sovituksi erillisenä monen muun rakennuskohteen joukosta[x]. Mäntytorni valmistui vuoden 1954 keväällä.
Näin tultaessa lauantai-iltapäivään 5.9.1953 oli Mäntyviita ja muutama muukin katu jo raivattu kartanon metsistä esille, tieura valmiina, kaukolämpöverkoston rakentaminen meneillään ja ensimmäiset kerrostalotyömaat avattu. Hagalundin puutarhakaupungin peruskiven muuraustilaisuus saattoi alkaa.
2) Aikalaismuisto
Espoon sotaveteraanit ry:n lehdessä julkaistiin vuoden 2011 numerossa 1 haastattelu, jossa selvitettiin Tapiolan peruskiven muurauspaikkaa[xi]. Haastattelijana toimi tunnettu YLE:n entinen radiotoimittaja Niilo Ihamäki ja haastateltavana Länsiväylä-lehden entinen päätoimittaja ja kirjailija Uolevi Itkonen. Haastattelussa Itkonen muisti, että peruskivi muurattiin ”Mäntyviidan varrella olevan Mäntytornin perustuksiin”.
Mm. Tapiolan Kilta ry:n Facebook-sivustolla on käyty useitakin keskusteluja peruskiven sijainnista. Paikaksi on myös muisteltu Mäntytornin lisäksi sekä Menninkäisentie 2:a että Neulaspolun varrelle rakennettua lämpövoimalaa.
Espoon kaupunginmuseon kokoelmissa on useita kuvia peruskiven muuraustilaisuudesta. Joidenkin niiden perusteella voisi ns. vanha tapiolalainen kenties jo luotettavasti tunnistaa paikan sijainnin Mäntyviidan varteen. Seuraavassa on kuitenkin pyritty vahvistamaan peruskiven muurauspaikka niin, että se on mahdollisimman riidattomasti selvitetty.
3) Rakennus
Seuraavassa hyödynnetään Fortumin verkkosivustolta löytyvää kaukolämpöputkiston sijaintikarttaa[xii] (Liite 4) sekä Espoon kaupungin karttapalvelun karttaa Mäntyviidan alueelta[xiii] (Liite 5).
Espoon kaupunginmuseon kokoelmakuvista 2051-4[xiv] (Liite 6) ja 2605-5[xv] (Liite 7) voi päätellä, että rakennus, jonka eteen peruskivi muurataan, ei sijaitse aivan kadun vieressä. Ensimmäisessä kuvassa on nähtävissä kadun linjaus. Mäntytornin etäisyys nykyisen Mäntyviidan kadun jalkakäytävän reunasta on 15 metriä. Tämä sopii kuvasta saatavaan käsitykseen etäisyydestä. Itse asiassa Mäntytorni on kaikista alueen sen aikaisista rakennuksista kaikkein kauimpana tiestä. Menninkäisentie 2:n etäisyys jalkakäytävästä on vain 4-6 metriä. Neulaspolun varrella sijaitseva lämpövoimalan paikka ei maastonsa vuoksi sovi lainkaan kuvaan, sillä siellä oleva mäkisyys puuttuu kokonaan. Mikään mukaan rakennus ei sijainteineen suhteessa näkyvään katu-uraan ja maastoon näyttäisi sopivalta.
Kuvassa 2605-5 näkyy lisäksi taustalla olevan rakennuksen sokkelin betoniseinämää. Tässä on aukko kaukolämpöputkea varten, merkitty kuvaan punaisella ympyrällä. Fortumin kartassa (Liite 4) näkyy sama linjaus rakennuksen sisään. Tuossa kohdassa Mäntytornia on katutason kahden myymälän kellaritasossa niiden välissä oleva kapea tekninen tila, jota käytetään myös varastona. Rakennuksen sisällä kaukolämpöputki kääntyy kuvassa vasemmalle, toisen myymälän kellarin sisällä.
4) Puut
Espoon kaupunginmuseon kokoelmakuvassa 2051-5[xvi] (Liite 8) näkyy useita rakennustöiltä suojattuja puita, jotka on tunnistettavissa vuoden 2019 kuvassa. Lisäksi kaksi puista on sittemmin kaadettu, mutta ne on tunnistettavissa muista myöhemmistä kuvista.
Kuvassa 2051-5 (Liite 8) on tunnistettavissa neljä puuta, jotka ovat edelleen Mäntytornin edustalla vuonna 2019. Vasemmalta oikealle kolme mäntyä (numerot 1-3) ja neljäntenä yksi koivu (numer 4). Kuvavertailussa kuvien perspektiivi ei ole aivan sama, vuonna 2019 kuvattaessa kadulle pysäköidyt autot ovat peittämässä näkymää. Puiden suhteelliset etäisyydet toisistaan ovat kuitenkin hyvin samanlaiset kuin vuoden 1953 kuvassa.
Kuvassa 2051-4 (Liite 6) on merkitty kaksi puuta nrot 5 ja 6, joita ei enää ole vuoden 2019 kuvassa. Kaupunginmuseon kokoelmakuvassa 2454-110[xvii] (Liite 9) näkyy puu nro 5 aivan nurmikon ja jalkakäytävän reunassa. Kokoelmakuvassa 3037-430[xviii] (Liite 10) näkyy puu nro 6 jalkakäytävään jätetyssä erikoisessa ulkonemassa. Kokoelmakuvassa 3037-544[xix] (Liite 11) näkyvät molemmat puut nro 5 ja 6.
5) Muuraussyvyys
Kuvassa 2051-5 (Liite 8) näkyy maahan kaivettuun uraan johtavat, uran kanssa kohtisuoraan kulkevat portaat. Helsingin sanomien 6.9.1953[xx] julkaisemassa uutiskuvassa näkyy toiset portaat, jotka ovat kaivetun uran suuntaiset. Kokoelmakuvassa 1240-254[xxi] näkyy myös ylemmät portaat, jotka laskeutuvat pienelle tasanteelle. Kuvista voi päätellä, että muuraustasolle on laskeuduttu kahdet portaat, yhteensä 11 askelmaa. Muuraus on tapahtunut arviolta noin kahden metrin syvyyteen.
6) Muurauspaikka
Edellä olevan perusteella vahvistuu käsitys, että Tapiolan puutarhakaupungin peruskivi on muurattu 5.9.1953 lauantai-iltapäivällä Mäntyviidan ja Mäntytornin välillä kulkevan kaukolämpöputken betonikourun alapuolelle, noin kahden metrin syvyyteen ja noin puoleen väliin Mäntytornin ja jalkakäytävän välistä nurmikkoa.
QED
Kiitokset Espoon kaupunginmuseon intendentti Leena Sipposelle ystävällisestä avusta museokokoelman kuvien hyödyntämisessä.
Jorma Kajaste
[i] Heikki von Hertzen, Uolevi Itkonen: Raportti kaupungin rakentamisesta. Tapiolan arkea ja juhlaa. Länsiväylä Oy, 1988, s.36.
[ii] Heikki von Hertzen, Uolevi Itkonen: Raportti kaupungin rakentamisesta. Tapiolan arkea ja juhlaa. Länsiväylä Oy, 1985, s.37.
[iii] Heikki von Hertzen, Uolevi Itkonen: Raportti kaupungin rakentamisesta. Tapiolan arkea ja juhlaa. Länsiväylä Oy, 1985, s.50.
[iv] Heikki von Hertzen, Uolevi Itkonen: Raportti kaupungin rakentamisesta. Tapiolan arkea ja juhlaa. Länsiväylä Oy, 1985, s.48.
[v] Espoon kaupunginmuseon kokoelmakuva 1241-1 (Liite 1).
[vi] Heikki von Hertzen, Uolevi Itkonen: Raportti kaupungin rakentamisesta. Tapiolan arkea ja juhlaa. Länsiväylä Oy, 1985, s.52.
[vii] Heikki von Hertzen, Uolevi Itkonen: Raportti kaupungin rakentamisesta. Tapiolan arkea ja juhlaa. Länsiväylä Oy, 1985, s.71.
[viii] Heikki von Hertzen, Uolevi Itkonen: Raportti kaupungin rakentamisesta. Tapiolan arkea ja juhlaa. Länsiväylä Oy, 1985, s.70.
[ix] Heikki von Hertzen, Uolevi Itkonen: Raportti kaupungin rakentamisesta. Tapiolan arkea ja juhlaa. Länsiväylä Oy, 1985, s.70 kuva (Liite 2).
[x] Heikki von Hertzen, Uolevi Itkonen: Raportti kaupungin rakentamisesta. Tapiolan arkea ja juhlaa. Länsiväylä Oy, 1985, s.48.
[xi] Espoon sotaveteraanit 2011 nro 1, s.18 (Liite 3).
[xii] Fortum Oyj:n kaukolämpöverkoston sijaintikartta https://lampokartta.fortum.com/ (Liite 4).
[xiii] Espoon kaupungin karttapalvelu https://kartat.espoo.fi (Liite 5).
[xiv] Espoon kaupunginmuseon kokoelmakuva 2051-4 (Liite 6).
[xv] Espoon kaupunginmuseon kokoelmakuva 2605-5 (Liite 7).
[xvi] Espoon kaupunginmuseon kokoelmakuva 2051-5 (Liite 8).
[xvii] Espoon kaupunginmuseon kokoelmakuva 2454-110 (Liite 9).
[xviii] Espoon kaupunginmuseon kokoelmakuva 3037-430 (Liite 10).
[xix] Espoon kaupunginmuseon kokoelmakuva 3037-544 (Liite 11).
[xx] Helsingin Sanomat 6.9.1953 uutiskuva (Liite 12).
[xxi] Espoon kaupunginmuseon kokoelmakuva1240-254 (Liite 13).
Liite 1 – Kutsu ”Hagalundin puutarhakaupungin” peruskiven muuraustilaisuuteen. Espoon kaupunginmuseon kokoelmakuva 1241-1.
Liite 2 – Kaukolämpöjärjestelmän betoninen suojakouru.
Kuva kirjasta Heikki von Hertzen, Uolevi Itkonen: Raportti kaupungin rakentamisesta. Tapiolan arkea ja juhlaa. Länsiväylä Oy, 1988, s.70.
Liite 3 – Espoon sotaveteraanit ry:n lehti 2001 nro 1, s. 18.
Liite 4 – Fortumin kaukolämpöverkosto Mäntyviidan alueella 6.10.2019.
Liite 5 – Espoon kaupungin karttapalvelu 6.10.2019